otsikko
etusivu
ajankohtaista
yhdistys
Kajo'
liity jäseneksi
säännöt
yhteystiedot
linkit

Yhdistyksen synty

Suomen intiaaniyhdistys on perustettu marraskuussa vuonna 1977. Yhdistyksen syntyyn vaikutti ratkaisevasti Arlene Godardin, Bill Meansin, Bill Wahpepapin ja Greg Zephierin muodostama intiaanivaltuuskunta, joka oli vuoden 1977 syys-lokakuussa vierailulla Suomessa. Ryhmä oli kiertänyt eri puolilla Eurooppaa puhumassa intiaaniasioista.

Bill Means ehdotti Markku Henrikssonille, että myös Suomeen voisi perustaa järjestön, joka pitäisi esillä intiaanikansojen asioita. Henriksson kutsui sitten kokoon intiaaneista eri tavoin kiinnostuneita suomalaisia, ja marraskuun 11. päivänä pidettiin yhdistyksen perustamiskokous.

Yhdistyksen tulevan profiilin kannalta oli ratkaisevaa, että Henrikssonista tuli Suomen intiaaniyhdistyksen puheenjohtaja 18 vuoden ajaksi. Pitkälti hänen vaikutuksestaan yhdistyksen toiminta painottui intiaanien historian ja heidän nykyisen yhteiskunnallisen asemansa tunnetuksi tekemiseen. Jäätyään pois yhdistyksen hallituksesta hänet kutsuttiin yhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi.

Suomen intiaaniyhdistys kuului alussa Kansainväliseen intiaanikomiteaan (International Committee for the Indians of the Americans, INCOMINDIOS). Kysymyksessä oli eurooppalaisten intiaanijärjestöjen yhteistyöverkosto, joka ei enää toimi. Erilaisia intiaanijärjestöjä on kuitenkin varsin paljon Euroopan eri maissa.

Yhdistys 2000-luvulla

Yhdistyksessä tapahtui 1990-luvun puolenvälin paikkeilla eräänlainen sukupolvenvaihdos ja KAJO'-lehden perustaminen olikin erittäin merkittävä merkkipaalu toiminnassamme.

Nykyään yhdistys haluaa sulkea sisäänsä monentyyppistä "intiaaniharrastusta", on kyse sitten intiaanikansojen historiaan, kulttuuriperinteeseen tai nykypäivän kysymyksiin suuntautuneesta mielenkiinnosta. On huomionarvoista, että vaikka yhdistyksen piiristä löytyy myös akateemisen tason asiantuntemusta, yhdistys ei ole ainoastaan asiantuntijoita varten.

Yhdistys on tarkoitettu kaikille ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet Amerikan alkuperäiskansojen historiasta, kulttuurista ja nykypäivästä. Lähivuosien ajalta voisi esimerkkeinä mainita tapahtumia kuten yhdysvaltalaisen intiaaniaktivisti Milou Yellowhairin vierailun isännöintiin osallistumisen tai vaikkapa kanoottiretkien järjestämisen. Avoimet yleisöluentotilaisuudet ovat olleet alusta saakka yhdistyksen perustoimintaa. Luentojen teemat ovat olleet monipuolisia kuten maya-kulttuuri, luoteisrannikon intiaanien kulttuuri, eskimo-kulttuuri ja intiaanien kasvilääkintä. Vuosien ajan niin ikään olemme vastanneet monenlaisiin kysymyksiin ja tiedusteluihin, jotka liittyvät toimialaamme. Eräs yhdistyksen perustarkoitus onkin juuri tarjota asiallista tietoa.

Yhdistys tekee jatkuvasti työtä eri tahojen kanssa. Viime vuosina yhteistyö mm. Museokeskus Vapriikin, Päivälehden museon, Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan, Helsingin yliopiston ja Suomi-Amerikka Yhdistysten Liiton kanssa on ollut tiivistä ja menestyksekästä.

 

Yhdistys ja KAJO'-lehti tekevät aktiivisesti yhteistyötä muiden Amerikan alkuperäiskansoihin liittyvien tahojen kanssa. Tällaisia yhteistyökumppaneita niin kotimaassa kuin ulkomailla ovat esimerkiksi muut yhdistykset, tutkijat sekä intiaanikulttuureita esittelevät museot. Eräs hedelmällisimmistä yhteistyömuodoista oli Didrichsenin taidemuseon Maya II, Kadonneen kaupungin arvoitus -näyttelyn yhteydessä julkaistu erikoisnumero. Maya II -näyttely esitteli mayakulttuurin uusimpia arkeologisia löydöksiä mayojen muinaisesta kaupungista Cancuenista. Nashvillessä sijaitsevan Vanderbiltin yliopiston arkeologian professori Arthur Demarest - kutsumanimeltään ’Indiana Jones’ - löysi 1999 sattumalta Guatemalassa sademetsän syvyyksistä palatsin, ja siitä lähtien hän on johtanut alueen tutkimuksia. Vuonna 2005 näiden tutkimusten tuloksia esiteltiin ensimmäisenä maailmassa Didrichsenin taidemuseossa Helsingissä, ja KAJO’-lehti julkaisi näyttelyä varten kirjoitettuja asiantuntija-artikkeleita näyttelyn aihepiiristä.